Kuinka kaikki alkoi?

Muutama vuosi takaperin sain soiton Sami Markkaselta. Hän kutsui minut kahville itsensä ja Kai Hulkkosen kera Vuosaaren golfkerholle. Silloin minulla ei ollut juurikaan tietoa, kuka on tämä Kai Hulkkonen. Kain nimi ja kuva olivat esiintyneet jossain luetussa golflehdessä, mutta sen parempaa kuvaa minulla ei miehestä ollut. Samin sen sijaan olen tuntenut jo vuosia. Ollaan molemmat uitu Suomi-golfin syvässä päädyssä jo parikymmentä vuotta.

Tapaamisemme koski mahdollista yhteen lyöttäytymistä golfkenttien suunnitteluun liittyen. Ajatuksemme olisi kotimaan kentissä ja niiden remonttitarpeissa. Keskustelimme myös uusien projektien mahdollisuudesta.

Jo lyhyen intron ja ideoinnin jälkeen huomasin, että homma voisi hyvinkin toimia tällä porukalla. Koko kolmikkomme on parhaassa iässä, meillä on tarpeeksi kokemusta taustalla ja kova motivaatio laittaa rattaita pyörimään.

Samin minuun kohdistuneet myyntipuheet purivat siis heti. Ymmärsin olevani aistit hereillä ja valmis johonkin uuteen. Sellaiseen uuteen, jota jo kouluaikanani tapailin. Ollessani yläasteella piirtelin kuvaamataidon tunneilla mielikuvituskenttiä aikamoisen läjän. Se kaiketi oli itselleni sen ajan mentaaliharjoittelua pelaajana. Harmi, ettei niistä piirustuksista ole enää jäljellä muuta kuin hatara muisto.

Jatkoimme yhteydenpitoa ja aloimme kukin tahoillamme ja yhdessä porukalla pohtia tulevaa. Varsinkin itselleni avautui loistava mahdollisuus jättää oma kädenjälkeni suomalaisille golfkentille ja -klubeille.

Peliurani aikana kenttien suunnittelu oli ollut ajatuksen tasolla mielessä monestikin. Se oli aina sellainen kortti, joka oli tarkoitus katsoa peliuran jälkeen, sitten kun on enemmän aikaa.

Ensimmäisistä keskusteluista on nyt edetty pitkälle, ja oikean tuntuinen porukka on kasassa. Kai on suoraan alan ytimestä, ja hänellä on loistavat kontaktit alan harjaantuneimpiin tekijöihin. Sami taas tuntee golfalan mahdollisesti paremmin kuin omat taskunsa. Minä hiipuvana golfpelaajana haluan tietenkin pysyä golfissa kiinni, vaan en omassa pelissäni.

Ymmärsin Ilonen Designille olevan kysyntää jo ennen kuin yrityksemme oli pystyssä. Puhelimeeni oli tullut peliuran loppuvaiheilla muutama yhteydenotto suomalaisilta kentiltä. Josko Ilosta kiinnostaisi olla mukana remonttiprojekteissa, joissa laitettaisiin jo hiipunutta tuotetta parempaan jamaan?

Aika ei ollut vielä noina aikoina kypsä. Utelut toivat kuitenkin itselleni varmuuden siitä, että oikeilla jäljillä ollaan – ja ettei Ilosen nimeä ole Suomi-golfin skenessä vielä unohdettu.

Vuosaaren ensitapaamisesta on nyt vierähtänyt pari vuotta ja ollaan tultu tähän pisteeseen. Pääsemme tulemaan ulos projektin kanssa, joka on itselleni henkilökohtaisesti erittäin mielenkiintoisen.

Kytäjä Golf on kentistä se, jossa olen viettänyt aikuisiälläni eniten aikaa golfin parissa. Valmentajani Timo Rauhala alkoi tehdä työtään Kytäjän mailla heti kerhon alkuvaiheista lähtien, ja suurin osa golfharjoittelustani tällä vuosituhannella tapahtui juuri Kytäjällä. Timon kanssa ollaan vietetty Southin ja Northin kentillä laatuaikaa kesästä toiseen. Lahti-Kytäjä väliä on tullut ajettua golfhanska kädessä kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja tämän golfpelin hienoutta samalla ihmetellen.

Nyt Kytäjä haluaa palata takaisin Suomen ykköseksi ja nousta Euroopan valioiden joukkoon. Tuntuu mahtavalta, että Ilonen Design saa olla tässä kehitysprojektissa mukana, vieläpä ensimmäisenä projektinaan! South Eastin layout on jo nykyisellään ehkä maamme paras, mutta tällä porukalla siitä on mahdollista remontoida vieläkin parempi.

Nyt sen varmaan voi jo sanoa ääneen: seuraava urani, jota hahmottelin kuvaamataidon tunneilla jo ennen varsinaisen peliurani käynnistymistä, on alkanut.

Mikko